Tänään siis aamupäivällä suuntasimme äidin kanssa kohti Vanhaa Satamaa ja käsityömessuja. Paikalla olimme kai vähän jälkeen yhdentoista ja pari tuntia alueella vietimme. Ihmisiä oli paljon vähemmän kuin pelkäsin, mutta paikka paikoin tungostakin saatiin aikaan. Suurin osa tuntui myyvän valmiita tuotteita, mutta lankaakin löytyi monesta pisteestä. Helmiäkin ihastelin, mutta päätin jättää ostamisen väliin, käsityöharrastuksia on jo tarpeeksi. Ehkä joskus myöhemmin. Kirjoja ei juuri ollut, Weilin+Göös:illä oli muutama kirja esillä ja sen lisäksi oli yksi aika iso alue, missä oli kirjoja. Neulekirjoja sieltä löysin vain muutaman, enkä mitään, mistä olisin innostunut. Yhdessä "lankakaupassa" törmäsin ainakin Neulomolaiseen Katjuun ja Arjaan, jotka tapasin viime keväänä Tallinnan lankareissulla. Tältä tiskiltä ostinkin itselleni pari kerää Regia Bamboo Coloria sekä salaisia juttuja. Kaupanpäälliseksi sain kauniin rasian hakaneuloja, koska kilttinä tyttönä jäin vanhempien naisten jalkoihin ja jouduin odottamaan aika kauan. Lisäksi messuilta mukaan tarttui Priimasta 30 senttinen Addin 3mm pyöröpuikko (koska niin monet näitä kehuvat), joulukortteja ja Wetterhoffilta Sofiaa kääntölapasiin. Yritin joskus kymmenen vuotta sitten neuloa pikkusiskolle Nallesta kääntölapaset, toivottavasti tämä yritys onnistuu paremmin. Ihan kiva reissu, vuosiin en ole Helsingin messuille päässyt, mutta Tampereen reissusta odotan paljon enemmän. Tässä vielä kuva saaliistani.
                      

Aamulla jo mainitsin sukista, jotka sain eilen valmiiksi. Lankana näissä on Snyltä saamani Dalegarn Svale -lanka (50% puuvillaa, 40% viskoosia ja 10 % silkkiä), aivan ihana neulottava ja taas minulla on uudet ihanat sukat. Tarvitsisin enemmän jalkoja, että voisin pitää kaikkia ihania sukkia, joita haluaisin tehdä (ja lisää käsiä ja aikaa, että ehtisin niitä tehdä).
                      
                      Pitsisukat
                      Ohje: Garnstudion Pitsisukat
                      Lanka: Dalegarn Svale 100g
                      Puikot: 3,5 mm bambusukkapuikot
Muuta: sukan suu vähän lörpsöttää, mutta muuten istuvat erittäin hyvin, eikä se haittaa näin kotisukissa. Pidän mielelläni neulottuja sukkia myös kesäisin, nämä ovat nyt toiset ei-villasukat. Pohjassa minulla on vähän vähemmän silmukoita kuin ohjeessa, en ymmärtänyt, miksi jalkaterän pitäisi olla leveämpi kuin varren. Lisäksi en virkannut reunusta ohjeen mukaan, virkkasin vain kiinteitä silmukoita kerroksen. En ymmärtänyt, miten pykäreuna olisi pitänyt tehdä, eikä oma viritelmäni ollut kovin kaunis, joten jätin suosiolla väliin.

Kiitos kaikille edellistä vuodatusta kommentoineille. Meillä on pikkusiskon kanssa reilu kolme vuotta ikäeroa. Monta vuotta meillä meni mielestäni ihan hyvin, vasta tänä kesänä iskä kertoi, mitä pikkusisko ajattelee. En tiedä, milloin hän oli iskälle kertonut. Minua sisko rupesi uudelleen ärsyttämään talvella ollessamme viikon lomalla koko porukka. En ajatellut nyt hirveästi tehdä tälle mitään, katselen, saisiko se pikkusiskon ottamaan minuun yhteyttä, vai miten tämä etenee. Ajattelinkin odotella, että hän kasvaa aikuiseksi. Kahdestaan meillä menee paljon paremmin, kuin esimerkiksi vanhempieni läsnäollessa. Missään ilmiriidoissa emme siis ole ja minä siis vain vähän kiusaan, kuten aina olen häntä kiusannut. Enemmän se on sellaista rakastavaa piikittelyä omituisista tavoista tai hitaudesta, ei mitään kunnon kiusaamista tai jatkuvaa naureskelua. Pikkusiskon tavoista minua kyllä oikeasti häiritsee ainainen myöhässä oleminen, minusta se on loukkaavaa ja antaa kuvan, että hän pitää itseään muita tärkeämpänä. Tästä olen sanonutkin hänelle monta kertaa. Itse pyrin aina olemaan ajoissa, mieluummin liian aikaisin, ja minua hävettää, jos myöhästyn jostain, ihan sama mistä.

Meillä ei ole juuri mitään yhteistä, toki pikkusisko on harrastanut monia asioita minun perässäni, kuten käsitöitä ja uintia, mutta enää ei yhteisiä kiinnostuksen kohteita juuri ole. Vuosi sitten sisko ajatteli viritellä käsityöharrastusta uudelleen, ostin hänelle synttärilahjaksi Hetaleita poropeukaloille -kirjan, mutta innostus laantui yhtä nopeasti kuin syttyikin. Yhden todella vanhan keskeneräisen paidan hän taisi tehdä loppuun talvella. Aikaakaan hänellä ei juuri ylimääräistä ole, sosiaalinen elämä on sen verran vilkasta ja harrastuksia monia. Ja minä kun luulin, että minulla on vain yksi ongelmallinen sukulaisuussuhde (mummi).

Lopuksi vielä kuva kaikista tekemistäni Apupupuista. Nämä vein jo vanhemmilleni, äitini toimittaa eteenpäin, koska hänen työpaikkansa lähellä on piiritoimisto, johon niitä voi viedä.
   
Uskomattomat 17 pupua matkalla auttamaan apua tarvitsevia! Pupuissa on muuten kolmea eri "sukupolvea", ne erottaa kasvoista. Kaikkein oikeanpuoleisin on vanhinta, uusinta taas vasemmanpuoleisin ja kolme eturivin pupua ovat keskimmäistä. Pupujen kasvojen tekemisessä voi siis kehittyä!