Totesin taas, ettei mustaa voi kuvata. Ei edes keskellä päivää. Lisäksi Mies ei edes ollut kotona, joten joudutte tyytymään onnettomaan kuvaan, jossa musta paita on henkarilla. Ja sitten siihen vielä tuli tuollainen omituinen varjo. Laitan paremman kuvan, jos sellaisen joskus saan otettua. Emme vaan ole Miehen kanssa kotona valoisaan aikaan yhtä aikaa puoleentoista viikkoon, enkä minä tietenkään voi odottaa niin kauaa.
Tunturineulepaita
Ohje: Novita kesä 2007
Lanka: Novita Jasmin, noin 925 grammaa
Puikot: 3.5 ja 4.5 mm pyöröt
Muuta: Paidasta tuli kiva ja Mies tykkään. Tämähän on pääasia. Sitä oli myös ihan kiva neuloa, tosin virheitä sattui vähän turhan usein. MUTTA. Joka ikisessä kerässä oli vähintään yksi solmu. Pahimmillaan solmujen väli oli vain reilu metri. Laitoin tästä jo viestiä Novitalle, saa nähdä, milloin vastaavat.
Tässä vielä kuva tuosta pinnasta. Siinä siis neulotaan kummallakin puolella 3o1n, mutta kohdat vaihtuvat niin, että pystyraitoina on sileä, aina oikein ja nurja (ja taas aina oikein ja sileä ja aina oikein jne).
Minä suuntaan tänään kohti Tahkoa. Tavarani menivät sinne jo sunnuntaina, siis vanhempani ovat siellä jo. Minä ja pikkusisko menemme tänään junalla perässä. Pakkailin tuossa tavaroita ja pohdin, riittääkö muutaman päivän reissuun kaksi paksua kirjaa (ja 7 veljestä cd:llä) sekä kolme käsityötä:). Varsinkin, kun vietän päivät rinteessä ja illalla silmät painuvat kiinni jo varsin varhain raitisilmamyrkytyksestä. Mukaan lähtivät keskeneräinen kevätpäiväntasaushuivi (yksi vihje neulottu, kaksi printattu mukaan), Fabelista Lorelein heinikko ja varalta vielä Nalle Four Season syksyä ja puikot, jos muissa loppuu tekeminen. No, junassa ja paluu matkalla autossa on aikaa, vaikkei perillä tulisikaan neulottua.
Sain tuossa joku aika sitten vielä yhden joululahjan, sukat. Mummi ei jaksanut postittaa, joten saimme lahjat, kun vanhempani kävivät siellä. Näissä tämän vuoden lahjoissa mummin vanhentuminen näkyy. Ennen lahjat olivat upeita kirjoneulelapasia ja sukkia, todella siistillä käsialalla (tosin yleensä liian pieniä). Nyt sain todennäköisesti Nallesta tehdyt sukat (sellainen revontulicolor, aika kauhea). Sisko näki mummin tekemiä vauvansukkia (marttojen sukkakeräys), niissä kuulemma käsiala on vielä huonompi. Saa nähdä, kauanko mummin vielä pärjää yksin, varsinkaan omassa kodissaan, koska se on hissittömän talon ylimmässä kerroksessa.
