Joulu alkaa olla ohi. Joululahjat annettu ja saatu. Pääsääntöisesti taisin onnistua lahjan antajana. Kaikista itse tehdyistä lahjoista pidettiin, tosin kukaan ei tainnut tunnistaa jääkarhuamigurumia. Toki myönnän, ettei se ehkä ole aivan näköinen. Sitä luultiin ainakin myyräksi, hiireksi ja lampaaksi. Onnistunein lahja oli Miehelle antamani Fingerpori-kalenteri tekijänsä nimmarilla. Mies tykkää Fingerporista todella paljon ja oli nimmarista todella innoissaan. Muita onnistuneita ostolahjoja olivat ainakin ratsastushanskat ja -sukat pikkusiskolle, palapeli iskälle ja appivanhempien viime kesäisten koiranpentujen kuvista teettetty kalenteri appivanhemmille.

Tietysti sain itsekin ihania lahjoja. Parhaat olivat varmaan Miehen ostamat kaksi käsityökirjaa, Susan Cropper: Virkkaa uusvanhaa ja Nicky Epstein: Knitting a Kiss in Every Stitch. Varsinkaan jälkimmäistä en varmaan itse olisi ostanut, mutta tällä kertaa yritys on ehdottomasti pääasia ja olen todella otettu noista kirjoista. Mies oli myös yrittänyt käydä Menitassa ja Hobboksilla, mutta ollut liian myöhään liikkeellä. Jatkossakin ihanat käsityöaiheiset lahjat ovat siis jopa todennäköisiä. Kirjojen lisäksi sain mm. appivanhemmilta kauniita Kalevalakoruja, Miehen pikkusiskolta käsin tehtyä saippuaa, kummitädiltäni piikkimaton ja vanhemmiltani cd-soittimen. Olin siis taas ollut kiltti. Mummokin lähetti kerrankin lähes oikean kokoiset neulotut tossut, mutta annoin ne pikkusiskolle, koska en niitä itse tulisi kuitenkaan käyttäneeksi ja hän himoitsi äidin samanlaisia tossuja. Sisko itse taas sai mummolta sormikkaat, joiden sormet olivat noin ylimmän nivelen verran liian lyhyet. Pikaratkaisuna eilen purin sormenpäät pois, päättelin silmukat ja langanpäät ja sisko sai huomattavasti käyttökelpoisemmat kynsikkäät. Mies sen sijaan ei saanut neulottua lahjaa mummolta, vaan ostosukat, koska "hänellä on niin kätevä vaimo"! Olen siis vihdoin päässyt mummon suosioon...

Tämä joulu oli tässä ammatissa minulle ensimmäinen työjoulu, mutta onneksi ehdin sitä viettämäänkin. Aatto oltiin appivanhemmilla, jossa piti kuitenkin tekemistä aikatauluttaa niin, että ehdin puoli yhdeksän aikaan illalla lähteä töihin. Jouluyön hartauden jälkeen ajelin kotiin, vaikka olinkin varautunut olemaan yötä. Eilen olimme vanhemmillani, mutta minua väsytti ja paleli koko ajan. Ajattelin tämän johtuvan vain myöhään menneestä aatosta, mutta syy selvisi kotona. Kuumetta 37,5. Tänään lähdin kuitenkin urhoollisesti pitämään ensimmäistä jumalanpalvelustani kyseisessä seurakunnassa ja se meni ihan hyvin. En kuitenkaan enää mennyt appivanhemmilleni tänään, vaan pistin Miehen yksin matkaan ja jäin kotiin sairastamaan. Nyt ei onneksi tarvitse fyysisesti mennä töihin ennen uuden vuoden aattoa, mutta kotoa käsin töitä pitäisi tehdä. Ei kuitenkaan onneksi paljon. Nyt voisin kuitenkin mennä pitkäkseni peiton alle lämpimään.