Eilinen ei oikein mennyt putkeen. Lähdimme Helsinkiin palauttamaan viimeisiä esseitäni. Istahdin ratin taakse ja yritin kääntää taustapeiliä oikeaan asentoon, mutta se jäikin käteen! Miten taustapeili voi irrota? Eikä se siis katkennut mistään, vaan irtosi katosta. Helsinkiin kuitenkin pääsimme, vaikka ajaminen olikin hankalaa, sitä ei huomaakaan, kuinka paljon peiliä käyttää, ennenkuin pitää selvitä ilman. Tämän olen huomannut jo kerran aikaisemmin, isä peruutti sivupeilin hajalle ja minä ajoin Turun läheltä kotiin.

Tiedekunnan ovella luki, että laitokset ovat auki vielä perjantaina, mutta laitoksen ovelle päästyäni huomasin, ettei se ollutkaan enää auki, meni torstaina kiinni. Ärsyttävää, koska olin tarkistanut asian viikkoa aikaisemmin. Olisin hyvin voinut palauttaa esseet jo torstaina, jos olisin tämän tiennyt. No laitoin ne sähköpostilla, toivottavasti kelpaa.

Helsingistä menimme vanhempieni luo, jossa minun piti leipoa pipareita. Taikinan kävin tekemässä jo keskiviikkona. Se vaan oli todella löysää! Laitoin siihen jauhoja enemmän kuin ohjeessa oli ja äitikin sanoi lisänneensä siihen jauhoja torstaina. Pyysin häntä siis kokeilemaan, koska taikina vaikutti keskiviikkona vähän liian löysältä. Pipareita niistä ei voinut leipoa, vaan tein pikkuleipiä, onneksi maku on tärkein. Piparit menivät niin sanotusti pipariksi.

Yritin aikaisemmin viikolla neuloa vaaka-tilkkuja. (Tämä ei siis ole enää eilisen epäonnea.) Jostain syystä en saa niistä oikean muotoisia. Yritin lisätä silmukoita sekä 1 että 2 jokaisella kerroksella, mutta kummastakaan ei tule neliötä. Kokeilin myös eri kokoisia puikkoja. Osaisiko joku vihjata, miten onnistuisin? Lankana olisi siis jälleen 7veljestä. Kiire tällä ei ole, ajattelin seuraavaksi yrittää apupupua ja itsellekin voisi jotain neuloa.

Kiitos Sari kehuista. Oppisinpa vielä kuvaamaan paremmin. Varsinkin noihin kolmiohuiveihin olen todella tyytyväinen, mutta ne eivät kuvissa näytä juuri miltään.