Mummolassa olin viikonloppuna, enoni (asuu siis lähellä mummia) täytti 50 vuotta. Ensimmäistä kertaa oikeastaan meni hyvin mummin kanssa. Emme ole aikaisemmin tulleet toimeen keskenämme, mikään, mitä olen tehnyt, ei ole hänelle kelvannut. Tilanne parani, kun lähdin opiskelemaan teologiaa, tuleehan minusta pappi! Tähän mennessä hänen suhtautumisensa tekemiini käsitöihin on ollut masentava, ethän sinä nyt tuollaista osaa (aina osasin, tein valmiiksi vaikka ihan uhman voimalla). Ensimmäiset kehut taisin saada viime keväänä. Nyt juttelimme pitkään neuleista ja mummi esitteli keskeneräisiä ja valmiitakin töitään. Lupasin printata ja postittaa mummille Ullan ohjeen sukkiin, jotka tehdään varpaista alkaen. Eli kerrankin nuorempi pääsi opastamaan vanhempaa. Juhlissakin oli mukavaa, se ei ollut sellaista juhlapukupäällä könöttämistä, vaan nautittiin mukavasta seurasta ja ulkoilmasta. Ajomatkoilla sain valmiiksi yhden sukan Miehelleni ja toistakin aloitettua. Miehen paitakin edistyi kymmenisen senttiä.

Viime yönä näin unta, että yritin etsiä keskustan Sokoksesta Novitan Bambu-lankaa, vaikka tiesin, etten sitä vielä saa ostaa. Bambua ei löytynyt, mutta sen sijaan löysin Duns Scotus -lankaa (teen graduani Johannes Duns Scotuksesta). Lanka oli vaalean lilaa, enimmäkseen taisi olla puuvillaa, joukossa ehkä jotain tekokuitua. En saanut päätettyä ennen heräämistä, ostanko vaiko enkö. Aikaisemmin näin unta, että laihtuminen ei ole mahdollista, jos ei neulo Calorymetryä (en tiedä, miten kirjoitetaan). Alkaisikohan laihdutus sujumaan paremmin, jos tekisin sellaisen=)?