Koska kaverin vauvan paidasta jäi lankaa vielä yli ja kovin halusin virkata, päädyin virkkaamaan tällaisen huivin. Alkuperäinen idea on Stitch'n bitch. Virkkaajan käsikirjan kuvasta, mutta ohjetta en katsonut.
                                          
                                           Lanka: Novita Bambu n. 125g
                                           Koukku: 3 (ja ketjusilmukkaketjussa 4)
                                           Koko: reilu 260cm*8cm
Muuta: Minun ei pitäisi virkata, ranne ei siitä tykkää, mutta joskus on vain pakko. Virkkasin ketjusilmukoita muistaakseni 500 (+3 kääntymiseen) ja pylväskerroksia tuossa on kahdeksan. Siinä vaiheessa oli kulunut kaksi kerää, joten vajaalla kerällä siirryin tekemään noita kaaria. Oikeastaan oli tarkoitus tehdä kaaria koko liinan ympäri, mutta lanka riitti vain päätyihin ja toiseen pitkään sivuun. Ihan hauska noinkin, en viitsinyt enää ostaa uutta kerää, koska tarkoitus oli vain kuluttaa tämä pois. En tiedä, pidänkö tämän itse vai annanko pois, vaaleanpunainen ei ole minun värini, mutta tuo vanha roosa tavallaan kiehtoo. Ehkä tarjoan kuitenkin siskolle, sille tuntuu kelpaavan kaikki ja jotain (kuten pari pipoa) se on äidiltäkin vienyt.

Eilen tuli taas vahvistusta siihen, että pakko tätä ympäsrysmittaa on pienentää. Yritin ostaa lauantaille ruskeaa jakkua, joka sopisi yhteen hameeni kanssa. Katsoin myös sopivia neuleita, vaikka ne haluaisinkin tehdä itse. Kävimme iskän kanssa ainakin Espan Halosella, Stokkalla, Sokoksella, Lindeksillä, Kappahlissa, Modassa, Aleksi 13:sta ja vihdoin vielä Kluuvin Halosella. Montakin jakkua löytyi, jotka olisivat värin puolesta sopineet, mutta kaikissa isoin koko oli juuri liian pieni. Vasta Kluuvin Haloselta löytyi kaksikin neuletta, jotka sopivat päälleni ja hameen kanssa. Toinen oli vähän tumma ja paksu, mutta toisen hyväksyi myös äiti, joka siinä vaiheessa oli myös saapunut paikalle. Kävimme vielä kolmisteen syömässä kiinalaisessa, söin äidin kanssa puoliksi kiinalaisia sieniä, tofua ja bambua, mikä oli hyvä ratkaisu, kerrankin ei tullut syötyä liikaa.

Innolla odotan postin saapumista, josko viimeinen Sny-paketti tulisi. Toinen kirjoitus siis vielä tulossa tänään, jos näin tapahtuu. Tänään käymme vielä ostamassa kälylle ylioppilaslahjan (miten niin viime tipassa), mutta onneksi se on jo tiedossa. Mies vain yllätti eilen illalla, oli luvannut kuljettaa siskoaan huomisaamuna kampaajalle, kuvaan ja koululle, mutta unohti mainita siitä minulle. Pitäisikö minun siis ilmiintyä koululle, vai mikä hänen suunnitelmansa oli? Toki on hyvä, että lupasi auttaa siskoaan, heidän vanhemmillaan on varmasti ihan tarpeeksi aamulla juhlajärjestelyissä, mutta olisi nyt vähän aikasemmin voinut kertoa. Onneksi kyselin, mihin aikaan juhlat ovat. Toivottavasti vanhempani voivat taas toimia pelastavina enkeleinä, joko kuskata minut koululle tai lainata toista autoa.