Kävin pikkusiskoni luona keskiviikkona, koska olimme menossa katsomaan Harry Potteria. Pikkusisko leipoi sämpylöitä, joista tuli todella hyviä, joten minäkin halusin leipoa. Pikkusiskoni on ehkä uusavuttomimpia tuntemiani ihmisiä, mutta yksin asuminen on tainnut kouluttaa siitä pois. Kotiin tullessani kävin ostamassa hiivaa, mutta voi surkeutta, jauhoja ei ollutkaan tarpeeksi. Leivoin siis vasta eilen, kun Mies kävi ostamassa jauhoja töistä tullessaan.
               
Käytin näissä kokojyvä sämpyläjauhoja sekä pari desiä ruishiutaleita. Todella maukkaita. Äsken aamiaisen syömistä suunnitellessani kurkistin leipälaatikkoon, josta löytyi vain ruisleipää! Miten se Mies jaksoi syödä kaikki jäljelle jääneet sämpylät aamulla? Onneksi katsoin vielä jääkaappiin, josta ne sitten löysin. Täytyy kysellä Mieheltä, kun hän tulee töistä, että miksi sämpylöitä jääkaapissa.

Harry Potter oli hyvä leffa. Tosin valitettavasti luin kirjan uudestaan vast'ikään, joten muistin, miten asiat oikeasti menivät. Toki leffaan ei saa mahtumaan koko tiiliskiveä, kirjoista pitäisi ennemminkin tehdä tv-sarja, jotta kaikki saataisiin mahtumaan, mutta kaikkia muutoksia en kuitenkaan ymmärrä. Muutamat hahmot olivat myös ihan "väärän" näköisiä. Ensimmäisissä leffoissa tätä ongelmaa ei ollut, koska näin ensin dvd:ltä kaksi ensimmäistä leffaa ennen kuin luin kirjat.