Viime lauantaina kaipailin piristystä Miehen lähtiessä pohjoiseen ja pohdin Suuren Käsityölehden ostamista. Ne ovat mielestäni nykyään parempia, kun olen kymmenen vuotta kestäneen tilauksen lopettanut. Päätin kuitenkin ostaa lehden "palkinnoksi" kirjoittamistani esseistä ja torstaina piipahdinkin Sellossa. Olin aikaisemmin harmitellut, ettei miehille ole vielä ohjeita Mambo-langalle, mies pyysi mahdollisimman paksua, yksinkertaista villapaitaa. Ja SK:ssähän se ohje löytyikin! Eilen ostin kilon Mamboa, ruskeaa, tähän paitaan. Värin valitseminen oli vähän vaikeaa, tiedän, että Mies itse valitsisi mustan, mutta itse en pidä sen neulomisesta. No yksinkertaisessa se ei ehkä olisi niin haitannut, mutta ruskea miellytti minun silmääni, enkä usko, että hänkään valittaa.

Eilen pohdin, josko olisin lähtenyt mökille tänään, mutta tulin jo illalla siihen tulokseen, etten taida jaksaa. Vanhempani lupasivat kuitenkin soittaa aamulla, jos olisin muuttanut mieltäni. Heräsin aamulla ennen puolta seitsemää (ärsyttävä unirytmi), mutta menin kahdeksan aikaan takaisin nukkumaan. Kymmenen jälkeen heräsin siihen, että äiti soitti herätyskelloa (eiku siis ovikelloa) ja tarkisti, ettei minulla ole mitään hätään. Olisin voinut vielä nukkua. Huomasin, että olivat soittaneet viisi kertaa ja lähettäneet vielä tekstiviestinkin, mutta en kuullut mitään, koska housut (taskussa puhelin) olivat kylppärissä. Nyt väsyttää.

Henna myönsi minulle Nice Matters Awardsin! Varsinkin perustelu lämmitti mieltä: Auralle, jonka blogi on ulkoisesti siisti ja sisällön puolesta mielenkiintoista. Kenelle tämän sitten antaisi eteenpäin? Liian monta ehdokasta ja toisaalta monilla tämä jo onkin. Ehkä pitäisi tehdä kuten Pami ja antaa seuraaville päivittyville suosikeille, joilla ei vielä ole. En tiedä. Ei jaksa ajatella.