Kävin tänään matkalla kuntosalille kirjastossa, tai itse asiassa kahdessa kirjastossa, ja tällaisia löysin.
      
Joku juuri mainosti tuota Sanna Vatasen Hyvän olon neuleet -kirjaa. Siinä on ohjeita esimerkiksi Stepille, alpakalle, maissi-langalle, teflon-käsitellylle langalle ja reumalangalle. Aioin tehdä ainakin Stepistä pipon ja hanskat. Viikinkineuleissa on monta upeaa palmikkokuviota. Tuon kirjan haluaisin itselleni, painos vaan taitaa olla lopussa. Mary Oljen Kirjokintaista kauneimmat ja muita neuletöitä sattui käteeni, moni on Oljen ohjeita kehunut. Tuosta täytyy varmaan tehdä ainakin Leppävirran kintaat, onhan isäni sieltä kotoisin. Tosin vieläkään en ole oikein sinut kirjoneuleiden kanssa, mutta harjoittelemallahan senkin oppii.

Harjoitusohjelman tekijä vaikutti aluksi aika ärsyttävältä, yritti saada minut menemään ryhmäliikuntatunneille (tässä vaiheessa olisi tarkoitus innostua taas liikunnasta, eikä ne minua kiinnosta pätkääkään), "kauppasi" ravintolisiä ja tuntui, että hän väheksyi mielipiteitäni ja käsityksiäni. Alku ei siis ollut lupaava. Ohjelman selitti kuitenkin kunnolla ja kuunteli sen laatimista varten mielipiteitäni ja ohjelma vaikuttaa ihan kivalta, joten eiköhän se tästä. Jälkeen päin oli vielä sellainen olo, että olikohan se nyt tässä, vai oliko tässä tarkoitus tehdä vielä jotain. Salin jälkeen kävin vähän pyörähtämässä Sellossa.

      
Suomalaisesta tarttui mukaan taas vaihteeksi Simply Knitting, jonka mukana tällä kertaa sai Nooan arkin neulontaohjeet. Ihan kiva idea, mutta jäisi ainakin minulta toteuttamatta. Prismasta ostin pari kerää noita 7 veljeksiä, jotka ei kai kuulu lankakarttaan. Mies käy huomenna ostamassa tuota vihreää vielä kerän, koska muistin väärin, paljonko lankaa tarvitaan Novitan tämän syksyn 7 veljestä -liitteen sukkiin. Siniselle ei vielä ole suunnitelmaa. Langattomaan lokakuuhun liittyminen taisi siis olla ihan hyvä idea.

Sunnuntaina sain mukavaa palautetta neuleistani. Pikkusiskolla oli tekemäni lapaset mukana, aina on ihana nähdä omia tekeleitä käytössä. Hämmästelin tosin vähän lapasten tarvetta, itse en vielä ole ottanut käyttöön edes takkia (lähinnä sen takia, että pitäisi laihtua muutama kilo, ettei takki kinnaisi niin ikävästi). Äiti vei perjantaina SPR:lle Apupupuni, ja he käskivät sanoa terveisiä ja kiittää kovasti pupuista. Vaikuttivat kuulemma kovin ilahtuneilta pupuista. SPR:lle Helsingissä voi pupuja viedä Piiritoimistoon (Pihlajistonkuja 3, ma-to klo 8.30 - 16, pe klo 8.30 - 14) ja keskustaan (Merikatu 5 ma-pe klo 8.30 - 16).

Tänään pitää mennä aikaisin nukkumaan. Mies herää arkiaamuisin kuudelta, joten niin minäkin, ja päivällä aikaan saaminen on vielä tavanomaistakin heikompaa tällä väsymyksellä. Ostimme viime viikolla tietokoneeseen sopivan digisovittimen, jolla voi siis nauhoittaa koneelle ohjelmia, joten ei ainakaan tarvitse valvoa niin myöhään ohjelmien takia. Olen iltaunista ja aamuvirkkua sorttia, joten ihan kamalaa tuo kuudelta herääminen ei ole. Nyt vielä blogikierros ja sitten sänkyyn lukemaan. Hyvää yötä!