Neulontarintamalla on kyllä ollut hiljaista viimeisen kuukauden ajan. Valmiiksi sain ainoastaan kämmekkäät (40g), mutta koko kuukauden keskeneräinen paita Miehelle on edelleen kesken, vaikka sitä kuinka olen neulonut. Toki gradun takia olen pyrkinyt neulomaan vähemmän, eikä tilanne juuri parane, kun gradun palautan, sen verran opinnot ovat vielä kesken. Paita kuitenkin valmistuu pian, hihoissa olen jo raglankavennuksissa. Kyllä se siitä, mutta on ärsyttävää lankaa, Novitan Oliviaa. Oliviahan on 50 gramman kerissä, eli pääteltävää on paljon. Lisäksi monissa kerissä on solmuja, pahimmassa tapauksessa kolme ja välillä muita epämääräisiä kohtia, eli pääteltävien langanpäiden määrä lisääntyy vaan.

Kiitos gradukommenteista! Enää viimeiset korjaukset, vanhempani katsovat vielä oikeinkirjoituksen ja sitten palautukseen. Tiedekunnalla on yksi amanuenssi, joka sitoo halvalla graduja, hänelle vien sidottavaksi ne kaksi kappaletta, jotka palautan. Lisäksi ajattelin antaa vanhemmilleni ja kummitädilleni omat kappaleet, jotka hankin Yliopistopainosta. Graduni käsittelee erään keskiaikaisen teologin ajatuksia tahdon vapaudesta, kontingenssista (vähän niin kuin mahdollinen [vrt. mahdoton, välttämätön], mutta ei kuitenkaan), Jumalan kaikkitietävyydestä ja ennaltatietämisestä.

Tänään (tai huomenna, riippuu äidistä) suuntaan kuitenkin käsityömessuille, vaikka muuta päätinkin. Ei minulla ole mitään suuria suunnitelmia, mitä ostaisin, katselemaan vain ja tuulettamaan aivoja. Huomenna ajattelin mennä pitkästä aikaa kirkkoon, illalla on jumalanpalvelus, johon kutsuttiin alueemme nuoria aikuisia. Vähän tuli yliannostusta tuosta jumalanpalveluselämänkurssista (joka loppui!), joten tänä vuonna ei kirkossa sen lisäksi ole tullutkaan käytyä (ihan kuin olisin muutenkaan mikään säännöllinen kävijä). Toisaalta osaako sitä nyt käydäkään kirkossa ilman, että tarkkailee jokaista elettä ja kuuntelee saarnaa etsien siitä kommentoitavaa.