Kiitos jälleen kommenteista. Naantalin kylpylässä oli kivaa. Lilluin altaissa ja söin hyvin. Nukuinkin hämmästyttävän hyvin. Iskä on laihtunut sen verran, ettei kuorsaa enää koko yötä, vain muutamia "serenadeja" yössä. Äiti kävi kiviterapiassa ja tykkäsi siitä todella paljon. Minun intialainen rentoutushoitoni puolestaan oli aika omituinen, mutta ihan kiva. Muuten minulle ei ole tapahtunut mitään kovin kummoista. Jälleen kerran yksi seurakunta haluaa pastoriksi jo valmiin papin, eikä innostunutta ja ahkeraa (hah!) maisteria. Tällä viikolla päätetään jatko-opiskelijoista, eli senkin jännityksen pitäisi päättyä pian.

             
Tärkeämpiin asioihin, eli valmistuneisiin joululahjoihin. Yllä taidekuva siskojen (minun ja Miehen pikkusiskojen) lahjoista.

              
Kissabussilapaset
Ohje: oma, ideaa mm. uusimmasta Ullasta, eli Onnikkaista
Lanka: Juulin Ehtaa villaa, punertavaa (Ruskea syksy) 80 grammaa ja sinivihreää (Ukkonen) 65 grammaa
Muuta tarvikkeet: heijastinnauhaa (5 cm leveää) ja nappeja nappivarastostani
Puikot: 4 mm bambusukkapuikot

              
Olen suunnitellut joskus itselleni tämän tapaisia lapasia, koska pidän matkakorttia lapaset sisällä kämmenpuolella talvisin. Muistaakseni jossain IK:ssa on ollut juttua joskus vastaavista, ehkä New Yorkin metrolipulle sopivista lapasista. Tai jotain. Nyt Johannan Onnikkaat, jotka näin neuletapaamisessa jo ennen Ullan ilmestymistä, saivat ideamyllyn jauhamaan. En halunnut tehdä kämmekkäitä, koska idea näissä on mielestäni se, että lapaset kädessä lipun kaivaminen on hankalaa. Toteutus on siis aivan oma, lipputaskukin on toisin päin. Johanna heitti neuletapaamisessa myös ajatuksen heijastimesta kämmenpuolella bussin pysäyttämiseksi. Aluksi nämä kulkivat työnimellä bussilapaset, mutta keksittyäni laittaa kissan tassun näköisen heijastimen kämmeneen, tuli näistä aivan ehdottomasti Kissabussilapaset, yhden Totoro-elokuvan suosikkihahmoni mukaan.Vasemman käden lapanen on ihan tavallinen, oikeassa on sekä tuo tasku että kämmenessä heijastimet.

              
Saltkråkan-sukat
Ohje: Ullaneuleen Saltkråkan
Lanka: kaksinkertaisena Fortissima Socka ja Onlinien sukkalanka, yhteensä 115 grammaa
Puikot: 4 mm bambusukkapuikot
Muuta: Pitihän Saariston lapsia rakastavalle äidille tehdä ihan omat Saltkråkanit. Todennäköisesti näitä syntyy enemmänkin, muutama muukin pitää kyseisestä kirjasta (ja sarjasta) ja sukat ovat kauniit. Kantapäätä en tehnyt ohjeen mukaan, koska se ei toiminut (tai minä en osaa laskea, mikä on hyvin mahdollista), ja käytin kaikkia viittä puikkoa, koska neljällä on mielestäni hankala neuloa. Nämä oli kivat tehdä, mutta jompi kumpi langoista ei ollut hyvä valinta, minkä voi huomata seuraavasta kuvasta.
               
Bambuni halusivat muutta ruusupuisiksi. Verrokkina bambupuikko, joka on siis saman värinen kuin nuo muut alunperin. Myös käteni helottivat kauniin punaisina noita sukkia neuloessani.

Vielä viimeisimpänä pipo minulle.
                             
Rinsessapipo
Ohje: Ullassa Rinsessa-setti
Lanka: Indiecita Alpacaa kaksinkertaisena, yhteensä 95 grammaa
Puikot: 3 mm bambusukkapuikot ja pyörö
Muuta: Tein viime jouluksi (?) pikkusiskolle Rinsessa-setin ja pitihän minun omakin saada. Kiva pipo, tosin päättely vei aika kauan aikaa. Näitä lankoja on vielä vähän jäljellä, mitähän niistä saisi.

Meillä oli Nooran (blogiin ei juuri nyt pääse, eli ei linkkiä) kanssa kahdenkeskinen joululahjavaihto. Hain paketin tiistaina postista ja enhän minä malttanut odottaa jouluun, varsinkin, koska lahjakassi oli paketissa auennut ja pääsin kurkkimaan. Onneksi en odottanut, koska paketti ratkaisi osittain ongelma, mitä lahjaksi Miehelle. Siellä oli siis kerä farkunsinistä Huopasta ja ajattelin hänelle siitä lapasia, kunhan saan vielä toisen kerän. Lisäksi oli kaunis, itse tehty kortti ja suklaata ja karpaloita (kuivattuja). Jostain omituisesta syystä suklaata on vielä jäljellä, tosin eipähän tässä ole kotona hirveästi oltukaan. Kiitos vielä kovasti!

Innostuin lahjaa kootessani taas liittymään ensi kevään Sny-kierrokseen! Kaikkea kivaa taas tiedossa siis keväällä. Kesällä meinasin jo syksylle osallistua, mutta päätin kuitenkin jättää väliin, koska tulevaisuus oli niin avoin. Ihan yhtä avoin se on edelleen, eli samassa tilateessa olen vieläkin, mutta päätin, etten anna sen häiritä itseäni.

Taas sain aikaiseksi mielettömän megapitkän kirjoituksen. Puolet mielessä pyörivistä asioista jäi varmaan kirjoittamatta, mutta tuleehan niitä uusiakin kirjoituksia. Nyt lounaan valmistukseen ja sen jälkeen keskeneräisen joululahjan tekoon. Tänä vuonna joulu ei stressaa, koska en voi tehdä oikein mitään (leipoa, siivota tms.), joten voin rauhassa käyttää aikaani lahjoihin ja muuhun kivaan.