Kolme vuotta sitten uskalsin aloittaa oman blogin kirjoittamisen, pitkän harkinnan jälkeen. Mitähän tämän kolmen vuoden aikana onkaan ehtinyt tapahtua? Silloin gradu oli vasta alussa, nyt se on enää muisto vain. Haaveilin papin ammatista, nyt opettelen sitä. Laihdutus on edelleen melko tarkkaan samassa pisteessä, eli ei suju:). Mies on edelleen sama kuten kotikin.

Valokuvaustaito, vaikkei vieläkään ole mikään kummoinen, on parantunut huomattavasti kolmessa vuodessa. Kamera on edelleen sama. Nettineulemaailman myötä ohjeet ja langat ovat ihkuuntuneet. Olen löytänyt uusia ystäviä neuletapaamisista ja Tallinnan reissuilta. Langat tosin ostan edelleen "oikeista" kaupoista, muistaakseni netistä olen tilannut tasan yhden kerän lankaa (tämän paljastuksen myötä Päivi meinasi tiistaina tukehtua).

Tämän pohdinnan myötä julistankin kolmivuotissynttäriarvonnan. Arpalipukkeen saa lunastettua itselleen kommentoimalla tähän kirjoitukseen. Aikaa on seuraavaan kirjoitukseen, eli todennäköisesti noin viikko. Menemme nimittäin hoitamaan appivanhempien koiraa ja kissaa, joten en varmaan sieltä blogia tule päivittäneeksi.

Kiitoksia kaikille lapaskommenteista. Pikkusiskon mielipidettä en vielä tiedä, hän ei nimittäin edes tiedä lapasten valmistuneen. Olin tuossa pari yötä kakkkosasunnolla, joten en ole päässyt antamaan lapasia eteen päin. Nyt on taas huomattavissa lievää startitista, kesken on pari joululahjaa (äidille lapaset ja Miehen kummitytölle huivi) ja minulle pari kaulaliinaa. Puhumattakaan sitten niistä kunnolla UFOutuneista töistä:).